Pohjois-Karjala-projekti

Pohjois-Karjala-projekti oli Suomessa vuonna 1972 käynnistynyt laaja kansanterveyshanke, jonka tavoitteena oli vähentää erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjala-projekti – kansanterveystyön kansainvälinen menestystarina

Pohjois-Karjala-projekti käynnistyi vuonna 1972 vastauksena huoleen Pohjois-Karjalan poikkeuksellisen korkeasta sydän- ja verisuonitautikuolleisuudesta. Tavoitteena oli vähentää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia vaikuttamalla väestön tärkeimpiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten tupakointiin, ravitsemukseen ja verenpaineeseen.

Projektin lähtökohtana oli tuolloin uusi tutkimustieto sydän- ja verisuonitautien syistä ja niiden ehkäisemisestä. Samoja keskeisiä riskitekijöitä nostetaan esille myös projektia käsittelevissä myöhemmissä tutkimus- ja asiantuntijalähteissä.

Pohjois-Karjala projektin historia
Terveydeksi

Tutkimustiedosta käytännön kansanterveys­työhön

Pohjois-Karjala-projektin keskeinen ajatus oli, että väestön terveyteen voidaan vaikuttaa muuttamalla sairastumisen taustalla olevia riskitekijöitä. Pelkän yksilöihin kohdistuvan terveysneuvonnan sijaan tavoitteena oli saada koko yhteisö mukaan muutokseen ja tehdä terveellisistä valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.

Projektin vahvuuksia olivat laaja yhteistyö pohjoiskarjalaisessa yhteisössä, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta sekä muutosten järjestelmällinen seuranta ja vaikutusten arviointi.

Mukana olivat terveydenhuollon ammattilaiset, kunnat, järjestöt, koulut, elintarviketeollisuus, media ja alueen väestö. Yhteistyöllä vaikutettiin muun muassa ravitsemukseen, tupakointiin ja muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

Tulokset näkyivät väestön terveydessä

Pohjois-Karjala-projektin tulokset olivat merkittäviä. Väestön keskeiset riskitekijät vähenivät ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski huomattavasti.

Projektissa saadut kokemukset eivät jääneet vain Pohjois-Karjalaan, vaan niitä hyödynnettiin myöhemmin koko Suomen kansanterveystyössä. Projektin kokemukset ja väestötason lähestymistapa ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Helsingin yliopiston projektia käsittelevässä aineistossa sitä kuvataan kansainvälisenä kansanterveydellisenä menestystarinana.

Sydänkuolleisuus vähentynyt jo 60 %
Pohjois-Karjala projekti

Pohjois-Karjala-projektin perintö elää edelleen

Nykyisin Pohjois-Karjala-projektia pidetään yhtenä maailman tunnetuimmista ja vaikuttavimmista kansanterveyden edistämisen hankkeista.

Sen keskeinen perintö on edelleen ajankohtainen: väestön terveyttä voidaan parantaa pitkäjänteisellä, tutkimukseen perustuvalla ja laajassa yhteistyössä toteutetulla ehkäisevällä työllä.

Pohjois-Karjala projekti -säätiö jatkaa tätä perintöä tukemalla kansanterveyttä edistävää tutkimusta, tutkimustiedon hyödyntämistä ja käytännön toimintaa.

Usein kysyttyä Pohjois-Karjala-projektista

Tutustu vastauksiin Pohjois-Karjala-projektin historiasta, toteutuksesta, tuloksista ja merkityksestä suomalaiselle kansanterveystyölle.

Pohjois-Karjala-projekti on vuonna 1972 käynnistynyt kansanterveyshanke, jonka tavoitteena oli vähentää sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia Pohjois-Karjalassa. Työssä keskityttiin erityisesti väestön keskeisiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten tupakointiin, ravitsemukseen ja verenpaineeseen.

Pohjois-Karjala-projekti käynnistettiin vastauksena maakunnan poikkeuksellisen korkeaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tavoitteena oli ehkäistä sairauksia vaikuttamalla niiden keskeisiin riskitekijöihin ja edistämällä terveellisempiä elintapoja koko väestössä.

Projektissa kansanterveyttä edistettiin laajalla yhteistyöllä ja väestötason ehkäisevällä työllä. Mukana olivat muun muassa terveydenhuollon ammattilaiset, kunnat, järjestöt, koulut, elintarviketeollisuus, media ja alueen asukkaat. Tavoitteena oli vaikuttaa sekä ihmisten elintapoihin että ympäristöön niin, että terveellisistä valinnoista tulisi helpompia osana arkea.

Keskeisiä riskitekijöitä olivat tupakointi, kohonnut verenpaine ja korkea veren kolesterolipitoisuus. Niihin pyrittiin vaikuttamaan muun muassa tupakoinnin vähentämisellä, ravitsemuksen muutoksilla ja verenpaineen ehkäisyn, seurannan ja hoidon kehittämisellä.

Pohjois-Karjalassa väestön keskeiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät vähenivät ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski merkittävästi. Projektin kokemuksia ja toimintamalleja hyödynnettiin myöhemmin kansanterveystyössä koko Suomessa.

Projektin keskeinen perintö on ajatus siitä, että kansanterveyttä voidaan parantaa pitkäjänteisellä, tutkimukseen perustuvalla ja laajassa yhteistyössä toteutettavalla ehkäisevällä työllä. Pohjois-Karjala projekti -säätiö jatkaa tätä perintöä tukemalla kansanterveyttä edistävää tutkimusta, tutkimustiedon hyödyntämistä ja käytännön toimintaa.

Kylvä nyt kasvitarhasi

Apurahat tutkimukseen ja hankkeisiin

Säätiö myöntää 2 000–5 000 euron apurahoja kansanterveyttä edistävään tutkimukseen, kehittämistyöhön ja hankkeisiin.

Tutustu apurahaan

Hae apurahaa

Vuoden 2026 apurahahaku päättyy 9.10.2026 klo 24.00. Hakemus jätetään sähköisellä hakulomakkeella.

Siirry hakulomakkeelle